Heippa kaikille!
Oon niin onnellinen kun sain tehtyä yhen ison asian viime perjantaina. Sain tehtyä jotain sellasta mihin en uskonu että tällä kunnolla enää pystyisin. Mutta tosiaan juoksin 1 km putkeen 8,7 km tuntinopeudella. Eihän se paljo oo sellaselle jokka juoksee joka päivä ja joilla on hyvä kunto. Mutta mulle tämä oli lähinnä sellanen rajapyykki. Se oli muistutus mulle, että jos ei kuntonsa puolesta tee mitää niin ei se kunto sillon pysy sellasena ku haluais. Tämä oli mulle hyvä huomio tähän kohtaan siks, että mä huomasin ettei mun kunto oo niin paljon laskenu kun pelkäsin. Mutta nyt pystyn sanoa että jos oisin odottanu tota juoksemisen alottamista vielä pari viikkoa niin en oisi pystyny juosta.
Mun oma mieli jotenki epäili sitä etten pystyisi juosta sitä kilometriä. Ja meinasin luovuttaakki ku alko tuleen kipeetä jalkaan, mutta en luovuttanu! Jatkoin sitkeesti eteen päin ja ajatukset oli vain koko ajan siinä että jos jatkan niin pystyn harjottelulla juosta pitkiäki matkoja! :)
Tosiaan viime viikolla salilla käyty ma, ke, to ja BodyPump ohjelma tehtynä perjantaina! Jes. Oon ylpee. Tänään kävin sitte 45 min kävelylenkin vesisatees koiran kans :). Paljo on mahtanu kaikkee kivaa yhteen viikkoon. Nyt olisi tarkotus kattoo telkkaria ja datailla ja sitten painua pehkuihin että jaksaa huomisen työpäivän<3 tosiaanki aamuvuoroon ja sitte tiistai olis vapaa ja keskiviikkona vielä iltavuoro. Sitte kimpsut ja kampsut joukkoon ja Kalajoen hiekkasärkille!<3
Tulee oleen taas yks ihana muisto talvella, tää juhannus nimittäin. Ootan nyt jo niin innolla että päästään sinne isolla kaveriporukalla ja tutustuun kaverien inttikavereihin ja sillai saamaan uusia tuttavuuksia :) JES
Ja ootan niin innolla/pelolla/onnekkaana/tyytyväisenä/mitä vielä tuloksia amk:sta :ss.. Toivottavasti ei tarvisi enää kauaa ootella... vaivaiset pari viikkoa... :s
Merkku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti